12 päivää h-hetkeen

Mua jännittää. Luulen että mua jännittää enemmän kuin viime kerralla. Kaks vuotta sitten ei ollut mitään hajua siitä, että mihin sitä on ryhtymässä. Nyt on ja mua vähän ahistaa, mutta samalla oon ihan täpinöissäni. Ahistaa ajatus, että ollaan Ollin kanssa siellä melkein kolme kuukautta. Entä jos en kestäkään? Viimeksikin alkoin noin kaks viikkoa ennen kotiinpaluuta ottaa kupoliin ihan tosissaan.

Toisaalta olen aivan räjähtämäisilläni onnesta. Ei voi muuta kuin heittää itsensä kanssa yläfemmoja. :D

Mutta on toinenkin asia mikä ahistaa ja se on tää saakelin muutto. Siis ihan oikeesti, mää en tajua miten tota kamaa on kertynyt noin paljon ja miten tuntuu, että vaikka varasto on jo puolillaan niin se ei kotoa kaikkoa mihinkään. Uskomatonta. Päätin että lauantaina oon sieltä pois niin saa juhlia rauhassa uutta vuotta.

Osotteenmuutos tehty ja sähkösopimus irtisanottu. Täytyy muistaa käydä ostamassa maitohappobakteereja. Kokemuksen järjettömän syvällä rintaäänellä sanon että ilman niitä en niin kauaksi aikaa täältä lähde. Pitää vielä myös koepakata noin viis kertaa ja siivota se saamarin huusholli. Hajottaa.

Tähän loppuu talvisia kuvia Kokkolasta, niin voi sitten siellä lämpimässä muistella noita juurikin päättyneitä kovia pakkasia.