Vielä kotona /iida

Jos edellistä kirjoittajaa jännittää ja vähän ahistaakin niin en tiedä miten tässä kuvailisi omaa olotilaansa. Viimeinen yö Suomessa edessä, huomenna yhdeksän maissa nytkähtää juna kohti Helsinkiä ja illalla pitäis istua kiltisti lentokoneessa. En tiedä miten mun käy kun ensimmäistä kertaa ei ole ketään kentälle saapumistani varmistamassa. Mainittakoon nyt etten lievästi ilmaistuna yhtään tykkää lentämisestä..

Jahka perille pääsen ja Thaimaassa jo lähes pari viikkoa lomailleet kaverit löydän niin alkaa toivottavasti helpottaa, vielä kun onnistuttais nappaamaan yökyyti etelään samalle illalle. Suunnitelmana on siis suunnata heti saapumispäivänä pois Bangkokin saasteista ja herätä maanantaina jossain kivalla saarella.

Komppaan Anniinaa myös siinä suhteen et yleensä noin neljän viikon kohdilla meikäläiseen iskee kauhea kotitarve. Tää tarkoittaa käytännössä sitä et alan näkemään unia kotona käymisestä ja haikailemaan tuttuja juttuja, ilmeisesti mun kohdalla muistojen kultaaminen vaatii noin neljä viikkoa. Tän kertainen reissu kestää omalla kohallani vähän vajaa seitsemän viikkoa, se on viikon kauemmin kuin edellinen matkan ja reilun viikon lyhyempi kuin Afrikan reissu (josta parit viimeiset hetket myönnettäköön kuluneen päiviä kalenterista ruksaten, paria kivaa juttua
[aka zanzibar] lukuun ottamatta). Viimeksi olin kyllä ihan valmis lähtemään käymään kotona (huom. käymään), aina siihen asti kunnes mut saatettiin lentokentälle ja tajusin et se oli sit tässä... Tuolloin loppureissu myös sijoittui Laosiin mihin en pahemmin kiintynyt ja sillä varmasti oli osansa asiaan. Nyt lähinnä huolettaa rahavarojen riittävyys ja miten matkaseura jaksaa mua :D

Huh huh. Nyt saunaan!

12 päivää h-hetkeen

Mua jännittää. Luulen että mua jännittää enemmän kuin viime kerralla. Kaks vuotta sitten ei ollut mitään hajua siitä, että mihin sitä on ryhtymässä. Nyt on ja mua vähän ahistaa, mutta samalla oon ihan täpinöissäni. Ahistaa ajatus, että ollaan Ollin kanssa siellä melkein kolme kuukautta. Entä jos en kestäkään? Viimeksikin alkoin noin kaks viikkoa ennen kotiinpaluuta ottaa kupoliin ihan tosissaan.

Toisaalta olen aivan räjähtämäisilläni onnesta. Ei voi muuta kuin heittää itsensä kanssa yläfemmoja. :D

Mutta on toinenkin asia mikä ahistaa ja se on tää saakelin muutto. Siis ihan oikeesti, mää en tajua miten tota kamaa on kertynyt noin paljon ja miten tuntuu, että vaikka varasto on jo puolillaan niin se ei kotoa kaikkoa mihinkään. Uskomatonta. Päätin että lauantaina oon sieltä pois niin saa juhlia rauhassa uutta vuotta.

Osotteenmuutos tehty ja sähkösopimus irtisanottu. Täytyy muistaa käydä ostamassa maitohappobakteereja. Kokemuksen järjettömän syvällä rintaäänellä sanon että ilman niitä en niin kauaksi aikaa täältä lähde. Pitää vielä myös koepakata noin viis kertaa ja siivota se saamarin huusholli. Hajottaa.

Tähän loppuu talvisia kuvia Kokkolasta, niin voi sitten siellä lämpimässä muistella noita juurikin päättyneitä kovia pakkasia.

Kirpparikamaa!!!

Nyt on pöytä laitettu kirpparille! Kokkolassa Ykköskirppiksellä pöytä numero 64 tursuaa loistavaa tavaraa ja vaatteita! Nopeasti sinne siis!

Kämpästä ois vielä paljon varastoon vietävää. Itse taidan saada isoimmat kamat ensiviikolla pois kämpästä kiitos Eero & Taru -nimisen muuttofirman.

Muuttopakkailun yhteydessä löytyi snorkkeli ja lasit. Huh huh, kun tuli matkakuumeeseen kova piikki! Taitaa ensiviikolla olla repun koepakkaaminen edessä. Wuhuu!

Anniinan tietonurkka

Olli päätti nimittää tekstejäni tuolla nimellä. Kiitti.

Koska Olli käsittelee asioita niin ympäripyöreesti kuin vain miehet osaavat, päätin taas vähän selventää ja jakaa tietoa sitä janoaville. :D

Tahdoin vain sanoa, että lähetimme viisumihakemuksemme siis kirjattuna kirjeenä, joka maksoi reilut 5€ suuntaansa. Thaimaan suurlähetystön sivuilla sanottiin, että jos sen postilla lähettää niin käsittelyaika ja postin kanssa pelaaminen kestää noin viikon. Meillä meni muutaman päivän yli viikon ja perjantaina jo vähän kuumotteli että missä se viipyy.

Lupasin että laitan tänne valmiiksi täytetyn viisumihakemuksen ja sen aion tehdä kun vain saan sellaisen tyhjän tulostettua tuolta netin syövereistä.

Pfiuuuf! Taakka keveni taas vähän.

Sen sijaan fyysinen taakka ei kevene, päinvastoin: muuttokuorma sen kun kasvaa vaikka kamoja olen jo viikon verran pakkaillut ja on niitä varastolle raahattukin muutamaan otteeseen. No, onneksi on melkein kuukausi aikaa. :)

Viisumi ja hammsharja

Tänään tuli passit viisumeiden kera postissa!
Hyvä ku maltettiin Anniinan kans kävellä postin ovesta pihalle ku oli jo pakko repiä kirjekuori auki. Ja siellähän oli meidän passit ja sitte sovittiin, että avataan ne yhtäaikaa. Sisällä oli molemmilla sivun kokoinen "tarra", jossa oli meille turistiviisumi. Pieni hermostus jäi kyllä siitä, että missään siinä ei lue 60 päivää... Juuh. Kyllä se on se 60:n päivän viisumi. Heh. Pakko olla!

Päätimme kuitenkin juhlistaa asiaa kaffeilla Kahvipuussa!

Ja homma etenee! Ü

Jännitystä ilmassa

Olli tuossa jo kirjottelikin meidän viisumihakemusten lähettämisestä, mutta pureudutaanpas aiheeseen vähän syvemmin.

Lentoliput Bangkokiin varattiin Ollin ja Iidan kanssa jo aikaisemmin, mutta ei kauheasti viitsitty sitä julistaa aikaisemmin, koska meidän vanhempamme eivät olleet asiasta kovin iloisia. Eniten heitä kai hermostuttaa matkan pituus. Iida lähtee jo joulukuun lopulla, me tullaan Ollin kanssa perässä 8.1. Eräät ystävämme lähtevät matkaan jo ennen joulua ja kateus meinaa kyllä iskeä päälle.

Viisumiasiat pälkähtivät päähän jo sillon edellisellä kerralla, mutta silloin laskeskelimme, että lentämällä kun maahan saapuu, niin se silloin saattaa 30 päivää riittää ihan hyvin kun tarkoitus oli lähteä Laosiin ja lentää sieltä taas jälleen Thaikkuihin ja se riittää. Ei riittänyt. Jäi mulla ja Ollilla neljästä päivästä kiinni ja siksi rampattiin se yksi kokonainen päivä siellä maahanmuuttovirastossa.

Nyt päätimme siis hakea turistiviisumia yhdellä maahantulolla. Sen saa 60ksi päiväksi kerrallaan ja siihen voi hakea pidennystä juurikin sieltä maahanmuuttovirastosta vielä 30 päivää, mutta siihen ei kyllä enää ruveta. Turistiviisumi on voimassa puoli vuotta myöntöpäivästä lähtien ja sen ajan sisällä on viisumi käytettävä.

Ajattelin että jos hakemuksemme menee läpi, niin skannaan tänne valmiiksi täytetyn viisumin kaikille näkyviin, jotta säästyy siltä pohtimiselta jonka kanssa me taistelimme monen monta päivää. Kysymykset sinällään eivät ole vaikeita, mutta kun vastata voi niin monella eri tavalla! Vastatakko tarkasti, eli liiankin tarkasti, vai kuinka. Katsellaan miten käy.

Iida lähetti juuri viestin, että nyt on hänenkin viisumihakemus postissa. Jee!

Viisumimeininki

Nyt ovat passit ja paperit postissa! Toivottavasti tulevat myös takaisin!

Päätettiin hakea 60 päivän viisumit yhdellä entryllä ihan vain rajasäätämisten helpottamiseksi. Viime kerrallahan meillä ei viisumeita ollut kellään, mutta nettietsivein huomattua, että nyt on maahantulokäytännöt tiukentuneet päätimme helpottaa omaa asiaamme ja hankkia vissumit valmiiksi. Nyt ei pitäisi olla Finnairilla mitää mutisemista checkinnissä!
Viisumiasia itsessään tosin ei ollut siitä helpoimmasta päästä. Annan Anniinan kertoa siitä lisää!

Näin se matka sieltä taas hiljakseen lähestyy! Jännittävää!

Kuva-arvoitus

Mitäköhän on tapahtunut...

Arvasitko?

London called. Again.

Jottei totuus pääisi unohtumaan, niin pakkohan tänne on raportoida myös Lontoon matkastamme. Onhan tämä kuitenkin matkablogi. :)

Reissuun lähdin itseni lisäksi kahden muun tämän blogin kirjoittajatyttösen kanssa, sekä parin muun ystävän kera. Päätös Lontooseen lähdöstä tehtiin elokuussa aika pikavauhtia ja liputkin taidettiin ostaa seuraavana päivänä päätöksenteosta. Ryanairilla oli niin hieno tarjous, että eihän sitä voinut jättää käyttämättä: Turusta Lontoon Stanstedille ja takaisin maksoi 22€! Not bad. Tokihan päälle tuli kaikenlaisia lisämaksuja mutta halavalla päästiin. Se olikin sitten se reissun halvin osuus.

Yövyimme Notting Hillissä Clanricarde Gardensilla pienessä yksiössä. Meitä oli siis viisi naikkosta, välillä jopa kuusi kun Lontoossa asustava ystävämme yöpyi siellä kanssamme. Asunto oli kiva kaikin puolin, ainoastaan nukkumapaikat herättivät suurimmassa osassa seuruettamme hieman epämukavia fiilinkejä. Levitettävät sohvat kun eivät olleet ihan sieltä uusimmasta eikä todellakaan parhaimmasta päästä. Me Iidan kanssa yövyimme parvella jossa oli jousipatja joten meillä asiat oli paremmin kuin hyvin.

Neljä yötä (tai miten sen nyt ottaa kun viimeinen yö oli noin 4 tuntia pitkä) maksoi meille per nuppi noin 25€/yö. Ei niin paha, kun ajattelee että hotelliyöpyminen olisi tullut huomattavasti kalliimaksi. Ainostaat hostelliyö dormissa olisi tullut halvemmaksi, mutta koska tiesimme shoppailevamme suht mittavasti, niin kamojen turvallinen säilyttäminen dormissa olisi koitunut ehkä ongelmalliseksi. Ja näin meillä oli oma rauha myös. Omassa rauhassamme sitten elelimmekin laulaen virsiä (!) ja "puhuen venäjää" sen koomin ajattelematta naapureita. :D

Nähtävyyksien katselu jäi oikeastaan viimeiselle illalle ja silloinkin kävimme van katsomassa iltavalaistun Big Benin ja London Eyen. Niin ja talsittiin me myös Buckinham Palacelle. Kuningatar oli kotona, lippu heilui talon päällä sen merkkinä.

Tässä on muutama random kuva. Tähän aikaan yöstä ei jaksa oikein ajatella.

-Anniina-

Ai niin! Turun lentokenttä on kämäsin mitä olen koskaan nähnyt. Onhan Pirkkalassakin aika pieni ja karmea, mutta tämä Turun betonilato vie kyllä voiton.


 Auringonnousu oli kaunis lennon lähtiessä klo 7.30 Stanstediltä. Lontoo on vienyt sydämeni, varmasti palaan sinne taas.

Viikko Espanjassa

Matkakuume on aivan mieletön, mutta onneksi pääsin lievittämään sitä hetkellisesti Espanjan lämpöön. Ja koska matkablogimme on ollut suhteellisen kuollut, niin päätin kertoa Espanjan reissustamme, jolla siis olin Ollin ja hänen koko perheensä kera.

Matkaan lähdimme perjantaina aamulla Kokkolasta. Olimme päässeet noin 20km Kokkolan ulkopuolelle, kun toinen seurueemme autoista (ne tyypit siis) palasi takaisin. Jaa miksi? Hakemaan passeja. Onneksi ei oltu Helsingissä asti.

Matkalla näimme sateenkaaren.




Yövyimme Ollin kanssa Elinalla ja Jonilla, ja tapasimme siellä sopivasti erään tyypin joka asui Barcelonassa. Aamupäivällä lähdimme keskustaan syömään ja iltapäivällä painelimme kentälle, sillä lentomme lähti puoli kuuden jälkeen illalla.

Lentomatka tuntui kestävän ikuisuuden. Miten ikinä jaksoin istua koneessa yli kymmenen tuntia? Nyt matkaa oli vähän reilut kolme tuntia.

Olin mukavasti edellisenä yönä saanut itselleni kurkkukivun, samoin nokka oli kovasti tukossa, ja tästä syystä laskeutuessamme Barcelonan lentokentälle, nenästäni vuosi verta. Ihan huolella. How nice.

Kohteenamme oli siis rantakaupunki Sitges joka sijaitsee Barcelonan eteläpuolella. Olimme jo saaneet kuulla, että Sitgesissä saattaisimme nähdä paljonkin miesten välistä ystävyyttä, sillä se on paikkalisten ja muiden eurooppalaisten homomiesten lomanviettokaupunki. Kyllähän sen huomasi välillä, mutta se toi kaupunkiin vain positiivista lisämaustetta. Ennenkaikkea ilmapiiri on niin rento ja mukava että lähtisin Sitgesiin vaikka heti jos pyydettäisiin. Ihanat pienet kujat ja pikkuputiikit ovat vastustamattomia ja aurinkokin paistoi ihan joka päivä. Lämpöä taisi minimissään päivällä olla 27 astetta. Ranta on upea ja pitkä ja saimme myös kokea suurimmat aallot joissa olen koskaan lillunut. Siellä jopa surffattiin.

Olimme vuokranneet Sitgesistä talon. Ulkoa päin se oli upea, sisältä kipeästi remontin tarpeessa. Meidän huoneessamme katosta valui vettä koko viikon. Muurahaiset valloittivat heti joka kolon jos vain jotakin makeaa sattui pöydälle hetkeksikään jäämään.
Parasta talossa oli kuitenkin sen uima-allas! Voi video kuinka monta tuntia me siellä lilluimmekaan! Rantaankin oli vain 600 metriä, mutta Sitgesiin  keskustaan sai kyllä kävellä.

Kahtena päivänä kävimme Barcelonassa. Barcelonaan pääsee Sitgesistä junalla. Matka kestää noin 45 minuuttia ja maksaa Barcelonan pääteasemalle vain 4,1€! Ensimmäisenä päivänä, eli keskiviikkona katselimme oikeastaan vain nähtävyyksiä. Kävimme kiertobussiajelulla ja näimme Gaudin rakennuksia, esim. Sagrada Familian ulkoa. Sisällekin oltaisiin menty, mutta jono oli aivan järjetön joten se sitten jäi. Kävimme myös seuruemme miespuolisista henkilöistä riippuen FC Barcelonan kotistadionilla. Blaah.

Illan kruunasi hyvä ruoka ja täydellinen suklaamousse ravintolassa jonka nimeä en enää muista, mutta joka sijaitsee lähellä Hard rock cafea ja Burger Kingin vieressä. Taivaallista.

Tortaina lähdimme taas aamusta kohti Barcelonaa, tällä kertaa junalippu maksoi vain 3,6€ koska jäimme toisella Barcelonan kolmesta pääjuna-asemasta pois.
Ankara shoppailukierros meinasi päättyä ankeasti, sillä en meinannut millään löytää mitään ostamisen arvoista. Kunnes sitten ostin ihan kivat shortsit töykeimmältä myyjältä koskaan. Ulkona näin shortsit uudessa valossa ja jumalauta ne on karmean väriset. :D

Kävimme syömässä ostoskadulta poikkeavalla pienellä kujalla ravintolassa nimeltä MelicdelGotic. Ihana pieni ja hämyinen ravintola, jossa ilmeisesti oli aikaisemmin soitettu Himiä. Cool.

Perjantaina löhösimme altaalla ja kävimme vielä viimehetken tuliaisostoksilla sekä syömässä Sitgesin keskustassa.

Lauantaina klo 7.00 starttasi taximme kohti lentokentää ja laskeuduttuamme Helsinkiin lähdimme ajelemaan kotia kohti. Kokkolassa olimme puolen yön jälkeen.

Mahtava reissu! :)

Matkakuume nousee

Ajattelin että lukaisempas tätä meijän blogia tässä yövuoron kuluksi, mutta ihan oman mielenterveyteni vuoksi en sitä kuitenkaan tee. Kyyneleet kirvelivät silmiä jo pelkästään siitä kun Iida tuossa pari päivää sitten kertoi lukeneensa matkablogia, jossa tyypi olivat olleet Koh Taolla, joten luulenpa vuodattavani kyyneliä vielä aamulla jos sen virheen teen että blogiamme tässä vielä selaisin.

Uusi reissu on suunnitteilla, on ollut jo kauan mutta päätin sen ihan tännekin ilmoittaa että on ainakin pakko sitten lähteä. Ennen sitä menemme Ollin kera Barcelonaan ja Lontooseenkin pitäisi tyttöjen kera ehtiä syyskuussa.

Uuden Aasiaan suuntautuvan reissun ajankohdasta ollaan keskusteltu ja se olisi tammikuussa Herran vuonna 2013 ja kestäisi taas sen verran kun kestää. Mutta ketä reissulle lähtee ja kuinka pitkäksi aikaa, se on arvoitus. Allekirjoittanut on aivan 100% messissä, ellei jotain kuolemantautia saa. Ja ellei pahimmassa tapauksessa rahat ehdi loppua ennen kuin matkaan edes päästään. Iida on ymmärtääkseni koko <3:stään mukana, samoin Olli, mutta kuinkas on tuo Helsingin kaksikon laita?

Muutama ystävä on myös väläytellyt kiinnostustaan reissua kohtaan, edes viikon-kahden verran ja se kuulostaa aivan mahtavalta. Olisi ihan todella toivottavaa että meitä tulisi joku moikkailemaan pitkin kevättä! :)

 Tähän loppuun lisään kuvan josta tulee monen monta muistoa mieleen. Olkaa hyvät!

 -Anniina-

Amsterdam

Minä (Iida, moi) käväsin ystäväni Jennin kanssa Amsterdamissa pari viikkoa sitten. Aivan ihana mesta, mieletön ilmapiiri ja jotain lähes taianomaista. Saattoi olla se AURINKO ja sarastava kevät! Uusi reissu on jo suunnitelmissa, tästä paikasta ei ihan heti saa tarpeekseen ja nähtävää/tehtävää riittää vielä vaikka kuinka.

Koska bloggeri oli h i i i i taalla tuulella ja minä en ole jaksavaisella tuulella niin tässä tulee nyt vain kuvaoksennus ei sitten niin missään järjestyksessä.

Pieni ja tunnelmallinen luistinrata, cutie!

Shoppailukierroksen välipalaa, sluprs.

Ouu

Ne muodostaa sydämen. Tämä oli OffSeasonSunday.

Noi hieman creepyt kädet on vahaa, tää kuva on otettu Madame Tussaudsin ikkunasta.

Sleeping bikes.

Omistajaa ei ikinä näkynyt.

Hotlamme Prinsen. Suosittelen muille paitsi allergikoille/astmaatikoille, keuhkot oli hieman tukossa ekana yönä.

Tiedän et noi kuvaa lapsia, mutta näyttäähän se siltäkin ettei nainen&mies saa olla yksin hississä. Plus alanurkan Groovy...

Hotellimme Boss, Spencer kanssamme aamiaisella.

Tässä välissä vanhan scream fanin sydän pamppaili <3

tämä kuva taisi olla yksi ensimmäisiä. Rinkat selässä suunnistettiin tietämme hotellille keskustan läpi.

Sunshine!! Amazing.

uups, kiinni jäin.

Jenni kanavakuvaa

C u soon Dam!